2013-08-23

Pikkuisia väkerryksiä

Viime viikonloppuna vietettiin suloisen kummityttömme nimipäivää.
Niinpä käärin pakettiin jumpsuitin hänen Pocahontas nukelleen (yleensä en lahjoin muista nimipäivinä, mutta joskus olin mennyt lupaamaan tälläisen hänelle), tässä kuvassa jumppari on meidän tyttöjen Bellellä.  
Kankaana Kestovaippakaupan joustofrotee, vetskari kirpparilta ja resori jotain äitin vanhoja. 

Maanantaina Helmi pääsi elämänsä ekoille kaverisynttäreille. Oijjettä, kun niitä odotettiin! 
Prinsessakruunujen kera synttäreiltä sitten kotiuduttiin. Oi tuota tyttölasten prinsessavaihetta! 
4- vuotiaalle synttärisankarille ompelin kangastukun pinkistä trikoosta tälläisen ruusukepipon. Näitä on monessa paikassa vilahdellut ja oon jo kauan suunnitellut tälläisen tekoa ja nyt siihen tuli tilaisuus. 
Meidän neitoselle kuulemma kans tälläinen. Taisi kangasta juuri ja juuri sen verran jäädä, että ehkä tälläinen pitää vielä tehdä. :) 


Niin ja terveisiä Lappeenrannasta!
Viime yönä kotiuduttiin muutaman päivän reissulta. 
Uitiin, syötiin, leikittiin HopLopissa ja Angry Birds puistossa (jota todella suosittelen jokaiselle, joka Imatralla sattuu poikkeamaan! Sielä oli jopa aikuisillekkin kaikkea kivaa! Niin kivaa, että meillä isännän kanssa on kyynäpäät palovammoilla.), nautittiin ihanien ystävien seurasta ja syötiin hotelliaamiasta useampaan otteeseen! 
Tiivistettynä siis ihana loma! 
Tänään onkin pyykkikone päässyt hommiin oikein urakalla, sillä illaksi täytyisi vaatteiden olla kuivia ja puhtaita. 
Nämä nimittäin suuntaa nokkansa kohti Viroa ilman lapsia kera ihanien ystävien! 
Oijjoi! 


Niin, miten sitten vietin meno-paluu matkat toiselle puolelle Suomea. 
Käsitöiden parissa arvatenkin. 
Huononapuolena se, että matkustettiin aina yöllä ja pimeällä, joten mitään tarkkuutta vaativaa ei voinut tehdä pienessä auton valossa.
Menomatkalla näpersin viemisiä, pannunalusia ja sen sellaisia. 
Tulomatka sitten taas sujui joutuisasti 149 palaista virkattua tilkkupeittoa puraten! 
Tiedän, ihan tyhmää purata, mutta minkäs sille mahtaa, jos yhtäkkiä saakin päähän, että haluankin peitosta hieman erilaisen.
Lähes kaikki palat siis oli jo käsin ommeltu kiinni toisiinsa.
No, nyt ne on purattu. Sitten vain vielä vähän kirkkaamaan ja yhdistelemään. 

Tuolta sivusta saa vähän vinkkiä, millaista peittoa siitä sitten loppujenlopuksi alkaa syntymään. 

Mutta nyt vielä pakkailemaan ja pian lapset hoitoon ja nokka kohti Tamperetta. 
Moi! :)