2013-07-11

MasuMekko

Miten ihanaa onkaan ommella ihanan ystävän kanssa ja parantaa siinä samalla maailmaa! 
Tiistaina ihana ystäväni soitti ja kertoi, että nyt tämä kasvava masu tarvitsee pikaisesti jotain mekkoa ylleen ja kyseli samalla josko voisin vähän antaa apuja ja vinkkejä ompeluprojektiin.
 Minä vastasin: Kyllä ihanaiseni! Totta kai voin! 
Niinpä Paula Rouva (pian myös äiti) kaarsi Toyotan nokkansa kohti paikallista kangaskauppaa, nappasi sieltä mukaansa pari metriä mustaa erittäin laadukkaan ja napakan oloista trikoota ja suuntasi meille. Resorit valittiin mun varastoista. Niinpä piirrettiin kaavat Suuri Käsityölehdestä 4/2012, mutta muokkailtiin niitä vähän ja ommeltiin se "tissiksen" lailla. Paula siis ompelin ja minä tuutoroin. Sain samalla piirrettyä pari kaavaa, joista lisää EHKÄ ens kerralla. 
Mekosta tuli TÄYDELLINEN! Kyllä tuossa mekossa kelpaa masua kasvatella vielä Marraskuuhun asti. <3
(Toivottavasti tuleva äiti sai edes jonkinlaisen ompelukärpäsen pureman.;) )



Tälläinen ompelusessio on ehdottomasti otettava pian uusiksi!



Helmi tuossa äsken totesi kissanpentu peiton alla kainalossaan, että "Mä oon niin onnellinen."
Ihana <3
Niin taidan minäkin olla onnellinen.
Onnellinen ystävistä, onnellinen perheestä, kodista, melkeimpä kaikesta!

Onnellista yötä ja huomista päivää kaikille!